Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    Laitasaaren kylähistoriakirjat 1,2, 3
    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur – loppuunmyyty
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Samalla paatilla Amerikkaan (1909)

    RMS Baltic – laivalla Hangosta 3.2.1909 Liverpooliin ja sieltä 12.2. kohti Amerikkaa lähti viiden hengen ryhmä laitasaarelaisia nuoria. Kaikkien miesten matkakohde oli Michigan Negaunee, alueella oli kaivosteollisuutta. Naiset menivät palvelijoiksi (servant) perheisiin.

    Perillä Ellis Islandilla he olivat 22.2.1909. Millainen mahtoi olla matka helmikuun hyytävässä kelissä? Matkustavaiset eivät osanneet tuolloin vielä pelätä jäävuoria, sillä Titanic, saman White Star-varustamon laiva upposi vasta vuonna 1912.

    1. Jurvelin Kalle Aleksanteri Kallenpoika 18 v (s. 1890) Piilolasta no 83:5 – sisar Edit lähti Amerikkaan vuonna 1916.
    2. Mattila Väinö Juhonpoika 20 v (s. 1888) Siekkinen-Mattilasta no 23 – useita Väinön sukulaisia oli mennyt Amerikkaan, hän kuitenkin palasi Suomeen ja Laitasaareen
    3. Pesonen Juho Heikki Annakaisanpoika 20 v (s. 1888) Sieppo-Sakarista no 20 – isoveli Frans oli mennyt Amerikkaan vuonna 1901, Juho palasi Suomeen ja Laitasaareen
    4. Kontu Greta Liisa Joosepintytär 22 v (Liisu, s. 1886) Ala-Konnusta no 31 – matkusti Michigan Kearsageen tätinsä Liisa Uitin o.s. Ähkynen luo, joka oli lähtenyt Amerikkaan vuonna 1896 (avioitui Matti Lumion kanssa; heidän kotinsa alla olevassa kuvassa), Liisun veli Otto lähti Amerikkaan vuonna 1916
    5. Jaara Anna Maria Heikintytär 19 v (s. 1889) Heljästä no 41 – matkusti NJ Jersey cityyn siskonsa Iida Johannan luo joka oli mennyt Amerikkaan edellisvuonna ollen 16-vuotias.

    Balticin matkustajaluettelo. Lue siirtolaisuuteen liittyvät artikkelit tästä. Luettelo laitasaarelaisista Amerikassa, ei täydellinen. Lue myös Eemil Koistilan kirje.

    Lumioiden talo USA:ssa

  • Kylmäsavustusopastusta (1873)

    Oulun Viikko-Sanomia 21.6.1873

    Kertomus allekirjoitetun tarkastusmatkasta Pudasjärven ja Kuusamon pitäjissä Oulun lääniä, lihan kylmältä-savustamisen tarkastusta varten v. 1873. 1

    Oulun läänin Talous-seuran 2 komitealta saadun määräyksen mukaan, annettu viime marraskuun 29 päivänä, että matkustaa Pudasjärvelle, Jokijärvelle ja Kuusamoon, opettamaan yhteistä kansaa lihan kylmältä-savustamisessa, lähti allekirjoitettu tammikuun 29 p:nä tänä vuonna kotoansa ja tuli helmikuun 1 p:nä Pudasjärven kirkonkylään, jossa seuraavana päivänä kävin herra yliforstmestari Forsströmin 3 tykönä, hänen kanssansa keskustellakseni työn alkuunpanemisesta.

    Koska tässä keskustelussa tultiin tietämään, että herra kirkkoherra Hällfors 4 ei ainoastaan olisi erinomaisen mieltynyt tähän hommaan, vaan myös olisi varustettu melkoisella joukolla poronpaisteja ja muuta lihaa, jonka hän halusi saada savustetuksi, niin allekirjoitettu meni samana päivänä kirkkoherran virkataloon, jossa päätettiin, että sen lihan suolaus, joka tässä paikkakunnassa voitaisiin kokoon saada, oli toimitettava virkatalon pakarituvassa, joka siihen nähtiinkin varsin soveliaaksi, sitten kun se sitä ennen oli tullut tarpeeksi lämmitetyksi, varsinkin koska savustamiseen edellisenä vuotena käytetty riihi oli aivan lähellä ja lihan siirtäminen suolauksesta savustukseen siten taisi mukavammin tapahtua.

    (lisää…)

  • Kalle-papan kalenterimerkintöjä (1957)

    Laitasaaressa perheineen asunut Kaarlo Similän kirjauksia säätilasta vuonna 1957.

    Lokakuu oli pääsääntöisesti lauha, lämpötilat vaihtelivat +5 ja +9 välillä. 26. päivä lämpötila oli -2 astetta ja lunta satoi vähän. 28. päivä oli sievä ja lämpötila +6 astetta.

    Kaarlo Pekanpoika Similä

    Marraskuu alkoi lämpöisesti 6. päivä lämmintä oli +10 astetta. Sen jälkeen ilmat kylmenivät hieman, yöllä pakkasta oli -6 astetta ja päivällä lämmintä +2 astetta. 26.-29. päivät olivat kylmiä lämpötila vaihteli -14 ja -18 asteen välillä. Sitten lauhtui 30. päivä pakkasta oli -5 astetta.

    Joulukuun alku oli sievää ja lämpötila vaihteli muutamasta pakkasasteesta -13 asteeseen. 11.-15. joulukuuta oli kylmää, pakkasta -15 / -26 astetta. 16. päivä satoi räntää ja lämpötila +/- 0 astetta. Joulukuun loppu oli lauhaa jouluaattona satoi vähän lunta pakkasta -7 astetta. Kalenterimerkintä 31. joulukuuta, kylmä viima, poutaista, pakkasta -12 astetta. 1

  • Rovasti Heikinheimon muistokirjoitus (1976)

    Muhoksen pappila talvella

    Rovasti Albert Immanuel Heikinheimo kuoli OYKS:ssa maanantaita vasten yötä. Hän oli syntynyt Haapajärvellä 22.2.1899. Pääsi ylioppilaaksi Oulun yhteislyseosta 1918 ja vanhan pappissuvun jäsenenä valitsi elämäntehtäväkseen papin uran. Hänet vihittiin papiksi 1921, minkä jälkeen hän suoritti koko pappispalveluksensa vuoden kestänyttä poikkeusta lukuunottamassa Oulun hiippakunnassa. Toimittuaan ylimääräisenä pappina Kestilässä ja Alatorniolla 1921-25 kutsuttiin hänet Oulun Diakonissalaitoksen johtajaksi, jota tointa hoiti 20 vuotta. Hänen aikanaan rakennettiin Diakonissalaitoksen vanhempi osa ja laitoksen toimintaa tehostettiin monin tavoin.

    Muhoksen kirkkoherrana rovasti Heikinheimo toimi 1945-62, jona aikana seurakuntaan rakennettiin mm. uusi pappila. Oulun tuomiokapitulin notaarina hän oli 1962-66, jolloin jäi eläkkeelle.

    (lisää…)

  • Hyrkin koululaisia (1957)

    Hyrkin koulu 1957

    Hyrkin yläluokkalaisia eli IV-VII. Klikkaa kuvaa niin saat kuvatekstin esille.

    Teuvo Pikkuaho muisteli entistä opettajaansa:

    Vielä tuosta Hyrkin koulun opettaja Niilo Koskelasta. Hän oli lahjakas musiikissakin. Perusti koululle oman orkesterin; siinä oli viuluja, nokkahuiluja, rummut, tampuriini, metallofoni ym. ja minä soitin triangelia. Me osallistuttiin kilpailuihinkin Oulussa ja sijoituimme toiseksi.

    Talvisin jokaisella liikuntatunnilla oli hiihtokilpailut ja kyllä Hyrkin koulu voittikin koulujenväliset hiihtokisat monena vuotena.

    Koskela oli ahkera valokuvaaja. Hän otti myös koulukuvia itselaukaisevalla kameralla; ehti juosta itse kuvaan. Sivustolla on useita hänen ottamiaan kuvia.

    Niilo Koskela avioitui Päivärinteen parantolan ylihoitajan kanssa.

    Vielä muistan kun hän osti ensinmäisen auton, se oli Svigau-merkinen 1. Hän antoi meidän poikien ajaa sillä – kierrettiin urheilukenttää ja hän istui vieressä. Kyllä se oli mahtavaa!