Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    Laitasaaren kylähistoriakirjat 1,2, 3
    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur – loppuunmyyty
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Vakava tapaturma Muhoksella (1934)

    Viime torstai-iltana tapahtui Muhoksen Laitasaaressa Pikku-Tuohinon talossa varsin ikävä onnettomuus, josta olemme saaneet seuraavat lähemmät tiedot:

    Mainittuna iltana oli talossa työssä ollut palstatilallisen Aappo Parviaisen noin 19 vuoden ikäinen rampa poika paneutunut penkille pitkäkseen ja poltellut siinä savuketta. Hänen huomaamattaan oli palava tupakanpätkä tipahtanut penkin alla olleeseen laatikkoon, jossa säilytettiin haulikon panoksia, ruutia ym. ammustarpeita.

    Kauppi-Lehtovaara

    Kun laatikko syttyi palamaan, sieppasi poika sen käsiinsä aikoen tukahduttaa tulen mutta samassa se räjähtikin ja poltti pojan kasvot melkein muodottoman näköisiksi. Samalla tunkeutui silmiin ruudinsiruja, joten näytti siltä, että hän menettäisi kokonaan näkönsä.

    Hänet toimitettiin Päivärinteen parantolaan saamaan lääkärinapua, mutta kun hänet oli sidottu, tuotiin hänet Ouluun Diakonissakotiin, missä tohtori Kiianmies toimittamassaan tarkastuksessa totesi, ettei näkö sentään mene. Kasvoihin oli kyllä tullut pahoja palohaavoja, joista jäävät arvet tulevat pysyviksi. Silmistä tohtori Kiianmies otti pois kolmisenkymmentä ruudinsirua. Kunhan haavat ennättävät parantua, tulee näkökin entiselleen.

    – Kaleva 10.3.1934, s. 3

    Lauri Johannes Kiianmies (Kyander, s. 11.10.1895 Lieksa, k. 21.6.1967 Oulu, haudattu puolisoineen Intiön hautausmaalle). Vuosisadan alussa Diakonissakoti laajeni ja 1930-luvulle tultaessa siellä työskentelivät ensimmäiset Pohjois-Suomen erikoislääkärit, joista silmälääkäri Lauri Kiianmies lienee tunnetuin. Hän oli ainoa silmälääkäri koko pohjoisen Suomen alueella, ja hänen vastaanotolleen tultiin kaukaisinta Lappia myöten.

  • Arvalla teloitettavaksi (1919)

    Oli valoisa kesäyö, 28.–29. kesäkuuta 1919. Oulun seudulta kootun komppanian miehet pakenivat nälissään Itä-Karjalan Aunuksessa, jonka aiottu valtaus oli alkukesän taistelujen jälkeen kääntynyt sekavaksi perääntymiseksi. Sotakaverit käskivät iiläisen (syntynyt Tyrnävällä) Yrjö Saarenpuun vahtia kirkon ovella, kun he itse ryhtyivät varastelemaan Vieljärven kirkossa.

    Yrjö Saarenpuu halusi nähdä ortodoksisen kirkon sisältä. Ryöstelyyn hän ei osallistunut. Kymmenen muuta miestä haali mukaansa pulloittain kirkkoviinejä, jauhoja sekä ruplia. Osa viineistä juotiin siltä seisomalta.

    Ylin päällystö tutki tapahtunutta ja päätyi lopulta ratkaisuun, että miehistä ammuttaisiin vain pääsyylliseksi havaittu, Oulujoelta kotoisin ollut Viktor Ervasti. Toinen teloitettavista otettaisiin arvalla. Arvat vedettiin ja tappotuomio lankesi Yrjö Saarenpuulle. 1 Lieniköhän Viktorkaan ollut sen kummemmin pääpukari – valittiinko hänetkin arvalla?

    (lisää…)

  • Kirkon vaivaisukko (1934)

    24.7.1934 Kaiku

    Muhoksen kirkko (1880-90)

    Viime sunnuntai (22.7.1934) vietettiin Muhoksella kirkkojuhlan merkeissä. Sen temppeli vietti 300-vuotisjuhlaansa. Varhaisesta aamusta alkaen vaelsi juhlapukuista kansaa kirkkomäelle, jossa köynnöksin kaunistettu portti kutsui seurakuntalaisia tuomaan kiitollisuutensa Korkeimmalle sen johdosta, että se paikka jossa heidän esi-isänsä ja he itse ovat saaneet maista taakkaansa keventää tai kiitollisuuttaan tuoda, on saanut seistä pystyssä sodan rajumyrskyjenkin pauhatessa ja kansaamme kohdanneiden suurtenkin koettelemusten kestäessä.

    Kirkkokin oli puettu juhla-asuun, kaunistettu lehvin ja köynnöksin. Rovasti K. A. Strömmer esitti historiikin kirkon 300-vuotiselta taipaleelta.

    Erikoista huomiota herätti juhlaväen keskuudessa maanviljelijä Elias Vainion valmistama onnistunut puuveistos kirkon tapulin ulko-oven pielessä ja saa se nyt tästä lähtien olla ”kerjäläisukkona” kun vanha ”ukko” on hävinnyt ja lahonnut vuosia sitten pois.

    (lisää…)

  • Kohtalona Neuvostoliitto

    Kansallisarkiston tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.

    Kuvassa Sandarmoh, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä, lue lisää tästä. Krasnyi Bor, Josif Stalinin aikaisen sisäasiain kansankomissariaatin NKVD:n joukkoteloituspaikka Petroskoissa, lue lisää tästä. Muurmannin Legioonalaiset (Oulun sukututkimusseura ry).

    (lisää…)

  • Hakkarila – virkatalonhaltijat

    Hakkarilan katon laitto

    Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo (1718-1810) Virkatalonhaltijain luettelot (Suomen Historiallinen Seura, Kaarlo Wirilander, 1953 Helsinki)

    Kemin komppanian lippumiehen virkatalo Muhos Laitasaari Hakkarila

    • Mathias Schröder 19.8.1718-28.9.1719
    • Aron Henrik Bergström 20.10.1719-26.11.1721
    • Kersantti Jakob Grundlitz 16.8.1722-30.12.1723

    Virka avoinna 1724

    • Frans Henrik von Knorring 1.7.1725-30.6.1730
    • Henrik Johan Brusin 30.6.1730-31.3.1740
    • Magnus Gustaf Clementioff 31.3.1740-1.10.1741
    • Anders Wilhelm Patkull 1.10.1741-16.5.1742
    • Eilard Jakob Mentscher 16.5.1742-27.10.1743
    • Fredrik Henrik Marander 27.10.1743-1.2.1745
    • Kersantti Karl Ocklavitz 1.2.1745-30.6.1746
    • Rykm. adjutantti Karl Gustaf Freidenfelt 30.6.1746-13.4.1748
    • Vänrikki Karl Gustaf Sölfverarm 13.4.1748-9.11.1748
    • Kersantti Jakob Detlof Lampel 14.12.1748-1.10.1750
    • Kersantti Abraham Gedda 1.10.1750-27.11.1750
    • Fredrik Henrik Marander 27.11.1750-10.5.1769
    • Anders Johan Stjerncreutz 10.5.1769 (krs 20.8.1770)-3.11.1772
    • Zakarias Ocklavitz 3.11.1772 (kersantti 13.4.1774, rykm. vänrikki 26.2.1777)-28.8.1783
    • Rykm. vänrikki Georg August von Essen 8.9.1783 (kapteeni 4.3.1790)-16.3.1791
    • Vänrikki Jakob Wilhelm Hobin 17.9.1791-18.12.1792
    • Vääpeli Karl Fredrik Stjerncreutz 15.5.1793-18.4.1795
    • Vääpeli Henrik Norander 18.4.1795-15.10.1797
    • Vääpeli P. Zimmerman 15.10.1797-25.5.1804
    • Kersantti Magnus Fredrik Stjerncreutz 11.9.1804-(1810)

    (rykm = rykmentti)